Teekkarisaunan historiaa: saunan suunnittelu & arkkitehtuuri
Edellisessä postauksessa kerrottiin Teekkarisaunan historiasta ja siitä, miten Teekkarisauna oikein saatiin Hervantaan teekkarivoimin. Nyt vuorossa on saunarakennuksesta järjestetty arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti yo. Juha Mäki-Jyllilä. Mäki-Jyllilä aloitti arkkitehdin opinnot Tampereella vuonna 1986. Nykyään hänet tunnetaan erityisesti menestyneen JKMM Arkkitehtien yhtenä perustajaosakkaana. Teekkarisauna on Mäki-Jyllilän ensimmäinen toteutunut kohde.
Teekkarisaunan suunnittelukilpailu järjestettiin ylioppilaskunnan toimesta vuonna 1990, jolloin Mäki-Jyllilä oli 4. vuoden opiskelija. ”Aikakauteen kuului, että opiskelijat tekivät paljon kotimaisia ja kansainvälisiä kilpailuja, ja niihin kannustettiin vahvasti korkeakoulun henkilökunnankin toimesta.”, kertoo Mäki-Jyllilä. Esimerkiksi samoihin aikoihin Kangasalle rakennettiin omakotitaloalue yhteistyönä arkkitehtiopiskelijoiden ja Kangasalan ammattioppilaitoksen kanssa. Alueella on myös Mäki-Jyllilän suunnittelema talo. Opintojen ja kilpailujen ohella tehtiin myös usein töitä.
Suunnittelukilpailun kilpailuohjelmassa kerrottiin alustava tilaohjelma, jota tuli noudattaa vertailukelpoisten ehdotusten saamiseksi. Ehdotukset jätettiin nimimerkillä. Koskessa kastetut -teoksessa kerrotaan tuomariston pitäneen Mäki-Jyllilän ehdotusta hallittuna kokonaisuutena. Mäki-Jyllilä itse kertoo suunnitelman teemana olleen erämaamökki, jossa on intiimi saunaosasto ja erillinen julkisempi tila. Saunan ympäristö oli nykyiseen verrattuna paljon metsäisempi eikä lähistöllä ollut paljoakaan rakennuksia. Niin nimimerkki Mörrimöykky kuin idea perinteisestä turvekatostakin kumpusi juuri tästä luonnonläheisyydestä. Käyttötarkoituksensa takia rakennuksessa on suljettu ulkokuori, mutta sisätilat aukeavat heti pääsisäänkäynniltä omalle sisäpihalle. Alun perin pääsalissa oli parkettilattia ja sisustuksen väreiksi valittiin sen ajan trendisävyt sinivihreä ja punertavan ruskea. ”Sellaista luomuhenkeä”, Mäki-Jyllilä sanoo. Otan puheeksi löylyhuoneessa olleen jääkaapin. ”Se tuntui kyllä olevan tärkein asia koko suunnittelussa”, hän naurahtaa. Löylyhuoneen jääkaappi on Savilinnankadulla olleen ensimmäisen teekkarisaunan peruja, mutta Mörrimöykystä jääkaappi poistettiin ilmeisesti epäkäytännöllisenä jo vuosia sitten.
Teekkarisaunan rakentaminen oli kunnianhimoinen projekti ja sillä riitti epäilijöitä ihan teekkarienkin keskuudessa. Varainhankinta onnistui kuitenkin hyvin ja Mäki-Jyllilän kilpailuehdotus pystyttiin toteuttamaan lähes sellaisenaan. 90-luvun ilmapiiri auttoi varainhankinnassa, sillä laman jälkeen yrityksissä kulttuuri muuttui varovaisemmaksi. ”Ajoitus saunalle oli siis todennäköisesti täydellinen”, sanoo Mäki-Jyllilä. Sauna oli kovassa käytössä heti valmistumisestaan alkaen. Saunailtoja oli vähintään viikottain, ellei joka ilta, mutta opiskelijamäärät olivat pienemmät. Saunarakennuksen toiminnallisuus oli suunnittelussa alusta asti tärkeää, mutta joitakin ongelmia tuli aika pian esille. Esimerkiksi wc-tiloja ei koskaan tainnut olla tarpeeksi. ”Nykyisellään osaa ajatella, että jotkin rakenteet ja varsinkin ilmanvaihto olisi pitänyt tehdä järeämmin. Toki budjettikin oli rajattu.”, Mäki-Jyllilä pohtii.
Mäki-Jyllilä muistelee itse projektia lämmöllä. Arkkitehdit opiskelivat vielä silloin keskustassa, mutta arkkitehti kävi usein silloisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa, autolla Hervannassa katsomassa työmaan etenemistä. Yhteistyö saunatiimin kesken oli sujuvaa ja rennon teekkarihenkistä. ”Teekkarisauna oli kyllä todella kiva projekti. Hienoa, että sauna on edelleen pystyssä ja käytössä.”, Mäki-Jyllilä iloitsee. Haastattelun lopuksi Mäki-Jyllilä pyytää päästä käymään saunalla pitkästä aikaa ja lupaan järjestää asian. Ehkäpä voimme silloin esitellä hänelle saunan uusia suunnitelmia!
