Teekkareiden selkein ja näkyvin tunnus on teekkarilakki. Tuo veikeä tupsulakki otettiin tekniikan opiskelijoiden käyttöön Ruotsista 1800-luvun lopulla. Erinäisten kehitysvaiheiden jälkeen lakista on tällä hetkellä käytössä viittä erilaista mallia: oululaisten hiippalakkimainen versio, lappeenrantalaisten ja Itä-Suomen yliopistolaisten 7-kulmainen, jyväskyläläisten 8-kulmainen, turkulaisten pyöreä sekä otaniemeläisten, tamperelaisten ja vaasalaisten 6-kulmainen versio.

Tamperelaisen teekkarilakin käyttö

Tamperelaiset teekkarit painavat lakin päähänsä Wappuyönä lakituksen yhteydessä. Kesällä lakkia saa käyttää vapaasti, kunnes se syyskuun viimeisenä päivänä lasketaan arvokkaasti talvilepoon. Käyttöajan ulkopuolella lakkia saa käyttää vain erikseen myönnetyllä luvalla. Teekkarilakki on teekkarille lähes pyhä esine, mutta sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu hyllylle pölyttymään vaan ahkeraan ja arvokkaaseen käyttöön.

Lakinkäyttöluvan hakeminen

Teekkarilakkia tulee talviaikana käyttää vain sen arvolle sopivissa tilaisuuksissa. Lakinkäyttölupaa ei siis myönnetä yleensä esimerkiksi sitseille.

Muistakaa hakea lakinkäyttölupaa ajoissa.

Kiireellisissä tapauksissa olkaa yhteydessä suoraan teekkarimestariin.

Voit hakea lakinkäyttölupaa täällä.

Automaattiset lakinkäyttöoikeudet

Tampereen Teekkarien hallitus on myöntänyt teekkarilakin käyttöön oikeutetuille henkilöille pysyvän lakinkäyttöluvan seuraaviin tilaisuuksiin:

• Teekkarivaltuuston ja TREYn edustajiston kokouspäivinä on yleinen lakinkäyttöoikeus

• Teekkarivaltuuston ja TREYn edustajiston iltakouluihin

• Tampereen Teekkarit ry:n lippuvartiolle

• TREYn lippuvartiolle

• Opiskelija- ja yrityslähettiläille

• Yliopistoa tai sen opintoaloja edustaville

• Itsenäisyyspäivän soihtukulkueen osallistujille

• Valmistujaisvalokuvien ottoon

• Kiltojen omiin valmistujaisjuhliin

• Valmistuneelle henkilölle omiin valmistujaisjuhliinsa

• TEK:n opiskelijavaikuttajaseminaariin

• Yhdistyksen hallitukselle ja työntekijöille toimikautensa aikaisiin edustustehtäviin

• TREYn hallitukselle ja työntekijöille toimikautensa aikaisiin edustustehtäviin

• Tampereen Teekkarimuseon Museo-oppaille kierroksia pidettäessä

• Blebeijeille mainostaessaan Tamppia

• PerinneSeuralaisille mainostaessaan jäynäkisaa tai laulukirjaa

• Pullonkaulan drinkkirobotin operaattorit

• Teekkarikuorolle

• Uranaisten OpiskelijaSeuralle Tekniikan Kutsuun liittyviin edustuksiin

• Naisteekkarikerho PILEelle Naisteekkaripäiviin liittyviin edustuksiin

• TEA-clubille Härwelikisaan littyviin edustuksiin

• TTYMI:lle teekkarivisojen pitäjille

• Tekniikan alan rekrytointitapahtuman järjestäjille

• Wapputiimille wapun edustuksiin

Teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttölupa on lakin käyttöön oikeutetuilla henkilöillä 1.5.–30.9.

Edellä mainittuihin ei siis tarvitse erikseen anoa lakinkäyttölupaa.

Tamperelainen Teekkariwappu alkaa Tampin paljastuksesta ja kestää joka vuosi noin kaksi viikkoa. Wappu huipentuu perinteisiin tapahtumiin, joista isoimpia ja näkyvimpiä ovat Lakitus sekä Teekkarikaste.

Teekkarikaste

Tamperelaiset fuksit on kastettu jo aikojen alusta. Alkujaan kastaminen on lähtöisin sähköosastolaisten hullusta ideasta, joka saikin sitten nopeasti siivet alleen. Wapun alla 1966 muutamat sähköfuksit nimittäin kasasivat ensimmäisen kastekorin nimeltään Amontillado. Nykyään koskeen on menossa jo niin paljon ihmisiä, että kastamiseen tarvitaan kaksi koria ja tuhannet katsojat seuraavat kastetta Koskipuistossa tai striimin välityksellä.

Teekkarikaste 1.5. on teekkareille Wapun sekä koko vuoden kohokohta, sekä näkyvin osa koko tamperelaista Wappua. Fuksit eli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voivat kutsua itseään teekkareiksi vasta käytyään Tammerkosken lämpimässä syleilyssä.

Lakitus

Lakitus tapahtuu Wappuaaton ja Wappupäivän välisenä yönä noin klo 00.00 alkaen ja silloin fuksikin saa ensimmäisen kerran painaa teekkarilakkinsa kultasille kutreilleen. Tilaisuus on riehakas, ja jos fuksi haluaa lakkinsa pysyvän laikuttomana, kannattaa varoa kuohuviiniroiskeita!

Teekkarihymniä laulettaessa ensimmäisen säkeistön aikana lakkia pidellään oikealla olkapäällä, toisen säkeistön ajaksi se nostetaan korkealle ilmaan ja kolmannen säkeistön alussa se painetaan päähän.

Jäynät

Monesti kysytään, miten tehdä onnistunut tai jopa täydellinen jäynä. Hyvän jäynän määrittely ja menestyksen kaava on ensinnäkin tylsää, mutta toiseksi mahdotonta. Teekkarijäynä elää nykyhetkessä ja se, mikä tänään on hauskaa, ei välttämättä olisi toiminut vuosikymmentä aiemmin.

Jäynääminen on lähtökohtaisesti hauskaa, mutta jäynääjän tulee olla tarkkana jo suunnitteluvaiheessa välttääkseen ongelmat. Jäynä ei saa millään muodoin olla rikollista toimintaa eikä se saa missään nimessä aiheuttaa oikeustoimia. On myös tärkeää muistaa, että kaikkien huumorintaju ei ole samalla tasolla sinun kanssasi!

Jäynäkisan fuksisarja

Tampereen Teekkarien PerinneSeura järjestää vuosittain Jäynäkisan yleisen sarjan sekä fuksisarjan. Teekkarikasteen kiltojen välinen koskeenmenojärjestys laaditaan jäynäkisan fuksisarjan sijoitusten perusteella.

Fuksisarja on iso ja tärkeä osa Tampereen Jäynäkisaa, vaikka kestoltaan se onkin vain murto-osa Jäynäkisasta. Fuksisarja on kokonaisuudessaan parin viikon mittainen rutistus ennen Wappua ja Wapun aikana.

Härwelit ja Fuksikulkue

Fuksikulkue kulkee pitkin Tampereen keskustan katuja wappupäivänä ja päättyy Koskenrantaan kastejonoon. Kulkueeseen järjestäydytään fuksisarjan menestyksen mukaan ja siinä kuljetaan killoittain omaa Härweliä kantaen tai työntäen. Härweli on itserakennettu mikä tahansa hökötin, joka on jollain tapaa vitsikäs, ajankohtainen ja kenties myös alaan liittyvä. Parhaat Härwelit palkitaan ruhtinaallisesti. Kulkueesta on tapana kuulua myös paljon ääntä, joten kulkueessa raikaa sitsilaulut ja edellisenä yönä harjoitellut huudahdukset.

Tamperelaiseen teekkarilaulukulttuuriin kuuluu niin arvokkaita perinteisempiä lauluja, kuin myös railakkaampia ja usein myös humoristisia juomalauluja. Tamperelaiset teekkarit laulavat niin saunassa kuin sitseilläkin, sekä tietysti erilaisissa teekkarikulttuuriin liittyvissä tilaisuuksissa. Laulu ei kuitenkaan katso aikaa eikä paikkaa. Teekkarien laulukulttuurin ydinajatus on se, ettei varsinaista kultakurkkua vaadita, vaan kaikki saavat laulaa mukana oman taitonsa mukaan. Teekkari laulaa mieluummin kuin hyvin!

Laulaminen Tampereella

Teekkarilaulut tehdään usein keksimällä oma sanoitus tunnettuun sävelmään, kuten esimerkiksi kansanlauluun tai ajankohtaiseen pop-kappaleeseen. Tampereella laulukulttuuri kehittyykin jatkuvasti, sillä uusia lauluja sanoitetaan esimerkiksi vuosittain järjestettävässä juomalaulukilpailussa. Lauluja voi kuitenkin syntyä myös odottamattomissakin tilanteissa.

Myös tamperelaisilla teekkarikilloilla on usein oma lauluperinteensä, kuten esimerkiksi omaan alaan liittyvät laulut. Kiltakohtaisia lauluperinteitä pitävät yllä kiltojen lukkarit, joiden tehtävä on myös johtaa laulua tarpeen vaatiessa. Herwannan kampuksen teekkareiden yhteisestä laulukulttuurista taas vastaa pääasiassa Teekkarijaosto.

Useat perinteiset kappaleet ovat teekkareiden suissa vääntyneet ihan uusiksi sanoituksiksi, joiden mukaan laulellaan sitseillä, saunailloissa ja excuilla. Lauluja on joka lähtöön: juomalauluja, kansainvälisiä, balladeja, likivihreitä ja jopa lähes julkaisukelvottomia, joiden julkisempaa laulelua kannattaa hieman harkita…

Lauluperinteet

Kuten moni osa tamperelaisesta teekkarikulttuurista, myös laulukulttuurin vanhimmat osat ovat peräisin Teknillisen Korkeakoulun teekkareilta. Tampereella sitsit päätetään 1920-luvulla sanoitettuun Ikuisen Teekkarin Lauluun ja myös kieltolain päättyessä vuonna 1932 koottu laulusikermä Teemu Teekkari on edelleen tärkeä osa lauluperinnettä.

Teekkarihymni

Suomen teekkareiden laulukulttuuri kulminoituu mystisen alkuperän omaavaan Teekkarihymniin, ja sitä pidetään arvossaan myös Tampereella. Keskiyöllä valot sammutetaan ja Teekkarihymni lauletaan reippaasti ja arvokkaasti seisaaltaan aloittaen hiljaisuudesta. Tampereella hymni on tapana laulaa kolmesti keskinopealla tahdilla.

Laulukirja

Tampereen teekkareiden oma laulukirja, Rasputin, toimii tamperelaisen teekkarilaulukulttuurin selkärankana. Laulukirjan tunnistaa sen valkoisesta väristä ja yläkulman kahdesta punaisesta viivasta.

Rasputimen ensimmäinen painos julkaistiin jo vuonna 1965, jonka jälkeen laulukirjaperinne kuitenkin katkesi joksikin aikaa. 80-luvulla ja 90-luvun alussa tamperelaiset teekkarit käyttivät laulumuistinsa tukena pääasiallisesti suomalaisten koneteekkareiden yhteistä laulukirja Wirsua. Vuonna 1995 julkaistiin Rasputimen ”noin ensimmäinen” eli ensimmäinen moderni painos, ja tämän jälkeen uusia painoksia on julkaistu noin kahden vuoden välein.

Kuorotoiminta

Teekkareiden lauluperinteiden vaalijana toimivat tunnetusti kuorot. Tampereella teekkarikuorotoimintaa ylläpitää Tampereen Akateemiset Laulajat ry. Nykyisin sen alaisuudessa on yhdistyksen perustamisesta asti toiminut Teekkarikuoro sekä lauluryhmä TeekkariKvartti.

Yhdistyksen kongi

Yhdistyksellä on kongi, jota voidaan käyttää suuremmilla vuosijuhlilla lukkarin apuvälineenä lauluvuorojen jakamisessa. Kongia voi pyytää lainaan hallitukselta.

Teekkarit juhlivat muutaman kerran vuodessa ykköset päällä vuosijuhlissa. Vuosijuhlien pukukoodi on frakki tai tumma puku, naisilla täyspitkä iltapuku. Yleensä juhlilla kannetaan myös akateemisia kunniamerkkejä.

Vuosijuhlilla käyttäydytään juhlaetiketin mukaisesti. Tarkoitus ei ole kuitenkaan turhaan jäykistellä, vaan juhlissa ollaan pitämässä hauskaa. Ennen pääjuhlaa ohjelmaan kuuluu kutsuvieraille järjestettävä cocktailtilaisuus, tuttavallisemmin kokkarit, joiden aikana eri yhteisöt luovuttavat mahdollisesti suuria, painavia ja hyödyttömiä lahjoja. Suurin osa juhlaväestä saapuu kuitenkin vasta pääjuhlaan. Tervetuliaismaljan jälkeen alkaa ruokailu, jonka aikana pöydistä kajahtavat äänekkäät juomalaulut. Ruokalajien väleissä pidetään erilaisia puheita. Kahvin ja konjakin jälkeen alkaa tanssi, joka jatkuu ensimmäisillä jatkoilla. Aamun sarastaessa siirrytään mahdollisesti vielä toisille jatkoille. Isoimmat juhlat päättyvät vasta seuraavana päivänä silliaamiaiseen, tuttavallisemmin sillikseen.

Sitsit

Sitsit ovat vuosijuhlia pienemmät ja vähemmän muodolliset kekkerit. Killat ja kerhot järjestävät sitsejä sekä vuosipäiviensä kunniaksi että hauskoilla teemoilla. Sitseille pukeudutaan siististi, ei kuitenkaan aivan ykkösiin. Miehet pukeutuvat suoriin housuihin ja takkiin, vuosijuhlasitseillä ei musta pukukaan välttämättä ole liioittelua. Naiset voivat pukeutua housuasuun tai vaihtelevan mittaiseen helmaan. Teemasitseille pyritään tietysti pukeutumaan teeman mukaan.

Tamperelaiseen sitsiperinteeseen kuuluvat hyvä ruoka, runsas juoma ja reipas laulu. Sitsiruokailu on yleensä seisovasta pöydästä. Ruokailun lomassa voi juhlasta ja teemasta riippuen olla ohjelmaa tai puheita, vuosijuhlasitseillä yleensä tanssiakin. Fuksit pääsevät harjoittelemaan sitsaamista syksyisin ja keväisin järjestettävillä Fuksisitseillä.

Pukukoodit

Usein teekkarien ja muiden opiskelijoiden juhlallisiin tilaisuuksiin on määritelty jokin pukukoodi. Pukukoodit auttavat luomaan juhliin sopivan tunnelman ja ulkoisen olemuksen. Esimerkiksi vuosijuhlilla pukukoodiksi on usein merkitty tumma puku tai juhlapuku juhlien kutsussa. Pukukoodien ei ole tarkoitus olla kiveen hakattuja sääntöjä, vaan suuntaa antava ohjeistus siitä, kuinka juhlien järjestäjä toivoo juhlijoiden pukeutuvan. Muistathan aina, että suurin etikettivirhe on huomauttaa toisen pukukoodi- tai etikettivirheestä! Tärkeintä on, että jokainen juhlija nauttii olostaan juhlissa.

Smart casual

Tämä pukukoodi on hyvin laaja ja sen voi melkeinpä tiivistää yhteen sanaan: siisti. Smart casual -asun voi toteuttaa monella eri tavalla, mutta asuun kuuluvat tyypillisesti puhtaat, ehjät, siistit ja hieman arkipukeutumista juhlavammat vaatteet. Smart casual on tummaa pukua rennompi asu, joten esimerkiksi kravattia tai rusettia ei yleensä käytetä.

Smart casual -asuun voi kuulua esimerkiksi:

-kauluspaita, pikkutakki, bleiseri, neule tai muu siisti pusero tai paita

-farkut, chinot tai muut siistit housut

-mekko tai hame

-siistit, hillityn väriset kengät

Tumma puku

Tummaa pukua näkee tyypillisesti käytettävän siisteillä sitseillä, kuten Fuksineuvoston fuksisitseillä sekä järjestöjen vuosijuhlilla. Tumman puvun kanssa käytetään tyypillisesti pienoismerkkejä, mutta tarkista aina pienoismerkkisi myöntäneen tahon merkkiohjesäännöstä, onko merkkiä sopivaa käyttää!

Tumma puku -asu on tyypillisimmin jompi kumpi allaolevista

1. Musta, tummansininen tai muuten tumman sävyinen puku. Hillitty raidoitus on sallittu, mutta liituraitaa olisi hyvä välttää. Puvun kanssa käytettävä paita on erityisesti juhlavammissa tilaisuuksissa valkoinen, mutta tilaisuuden luonteen salliessa myös muu hillitty väri käy. Kenkien tulisi olla puvunkengät. Kravatin tai rusetin väri on vapaa, mutta juhlavin valinta on helmenharmaa kravatti tai musta rusetti. Kelloa ei ole yleensä suotavaa käyttää puvun kanssa.
   

2. Juhlavasta materiaalista valmistettu yksimittainen tai kaksiosainen täyspitkä, nilkkapituinen tai polvipituinen mekko. Myös juhlava haalari sopii. Asun värillä ei ole väliä. Kenkien tulisi olla juhlakengät, korolla tai ilman. Asusteiden tulisi olla juhlavia. Kello on sallittu, mutta sen tulisi olla korukello.

Lisäksi tumman puvun kanssa olisi suotavaa olla asun tasoon sopiva ulkotakki, esimerkiksi villakangastakki tai muu juhlava takki.

Juhlapuku

Juhlapuku on juhlavin iltajuhlissa käytettävä asu, joka on myös tarkimmin määritelty. Tyypillisesti juhlapukua käytetään esimerkiksi Tampereen Teekkarien ja ylioppilaskuntien vuosijuhlilla, sekä järjestöjen tasavuotisilla vuosijuhlilla, joillain järjestöillä myös ei-tasavuotisilla. Tämän pukukoodin yhteydessä mainitaan usein myös akateemiset kunniamerkit, joita käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Juhlapuku on tyypillisimmmin jompi kumpi allaolevista

1. Frakki. Frakin voi korvata mustalla puvulla, mutta ei koskaan smokilla. Kun frakki korvataan mustalla puvulla, on puvun suotavaa olla nimenomaan musta ja solmion helmenharmaa. Taskuliina on valkoinen ja sen tulee näkyä vain vähän. Jos juhlapuvun kanssa kuitenkin käytetään nauhoja tai ansiomerkkejä, ei taskuliinaa käytetä. Frakin kanssa saa käyttää taskukelloa, mutta mustan puvun kanssa kellon käyttö ei ole suotavaa.

2. Juhlavasta materiaalista valmistettu pitkä mekko. Mekon pituus on ideaalisti sellainen, että seistessä vain kengänkärjet näkyvät. Myös juhlava haalari sopii. Asun värillä ei ole väliä. Kenkien tulisi olla sirot, kärjestä umpinaiset juhlakengät korolla tai ilman. Laukun tulee olla pieni, eikä siihen kuulu hihnaa. Hartioiden tulisi olla peitettynä, usein hartiahuivilla juhlien pääruokaan asti. Korujen tulisi olla hillittyjä, mieluiten hopeisia tai kultaisia. Juhlien jatkoille siirryttäessä voi halutessaan vaihtaa mekon esimerkiksi lyhyempään ja kengät mukavampiin.

Lisäksi pitkien (= olkapäähän ylettyvien) hiusten tulisi olla kiinni.

Ulkotakin tulisi olla asun tasoon sopiva, riittävän juhlava takki. Frakin kanssa voidaan käyttää myös viittaa.

Akateemiset kunniamerkit ja pienoismerkit

Akateemisiin kunniamerkkeihin lukeutuvat nauhat, ansio- ja kunniamerkit sekä esimerkiksi Kelpo Teekkarin avain. Pienoismerkit eivät varsinaisesti ole kunniamerkkejä, vaan ne luokitellaan usein koruiksi/koristeiksi. Kaikkein tärkein sääntö kaikkien merkkien kanssa on lukea huolellisesti merkin myöntäneen tahon merkkiohjesääntö ja noudattaa sitä. Seuraavassa kappaleessa kuvataan kuitenkin tyypillisiä akateemisten kunniamerkkien ja pienoismerkkien käytänteitä.

Perinteisesti Tampereella on käytetty yhtä nauhaa kerrallaan, mutta nykyisin ja erityisesti muilla paikkakunnilla näkee käytettävän myös useampaa eri nauhaa. Nauhoja tulisi kuitenkin olla enintään kolme. Jos nauhoja laittaa useamman, niistä arvokkain tulee ylimmäiseksi. Nauhojen järjestyksessä voi käyttää omaa harkintaa, kunhan ei riko nauhojen merkkiohjesääntöjä. Usein, jos edustaa juhlissa jotain tahoa, pidetään tätä nauhaa ylimpänä. Nauhoja voi olla kapeita ja leveitä, joista leveä on usein arvokkaampi. Ansio- ja kunniamerkkejä kannetaan usein nauhan keskellä. Nauhan ja muiden akateemisten kunniamerkkien ei ole suotavaa koskettaa paljasta ihoa.

Pienoismerkeistäkin on perinteisesti käytetty vain yhtä, arvokkainta. Mikäli pienoismerkkejä kuitenkin laittaa useamman, tulisi arvokkaimman olla ylempänä, jos merkit kiinnitetään puvuntakin käänteeseen tai lähempänä sydäntä, jos pienoismerkit kiinnitetään riviin mekkoon tai muuhun asuun.

Teekkaritempauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jolla herätetään huomiota johonkin (yhteiskunnallisesti tai paikallisesti) tärkeään asiaan. Tempaus ei ole kuitenkaan mielenosoitus. Tempaukseen liittyy hyvähenkistä tiedon jakamista ja teekkarimaista toimintaa.

Tempauksilla teekkarit pyrkivät vaikuttamaan maailman menoon – mutta tekevät sen teekkarimaisesti, pilke silmäkulmassa, kuitenkin tosissaan. Tempauksissa hyödynnetään usein teekkareiden yhteishenkeä ja herätetään suuren yleisön mielenkiinto johonkin yleiseen epäkohtaan tai pyritään muuttamaan asenteita. Tempauksissa on myös saatettu kerätty rahaa yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tampereen teekkarimuseo on vuonna 2008 Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle avattu museo, jonka tarkoitus on säilyttää ja esitellä tamperelaisen teekkarikulttuurin kulmakiviä.

Ensimmäiset teekkarit aloittivat opiskelunsa Tampereella vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun (TKK) sivukorkeakoulussa, ja tästä vuodesta asti on Tampereella nähty monia erilaisia tapahtumia, tempauksia ja jäyniä teekkarien toimesta. Toinen teekkarikulttuurille pyhitetty museo, opiskelijakulttuurimuseo, löytyy Espoon Otaniemestä. Opiskelijakulttuurimuseo on perustettu jo 1958 ja se esittelee laajemmin teekkarikulttuurin historiaa.

Tampereen teekkarimuseo sijaitsee Hervannan kampuksella Rakennustalon ala-aulassa. Museon vitriineistä löytyy tarinoita yli 50-vuotisen teekkarihistoriamme varrelta kilta- ja kerhoesineiden muodossa sekä kuvina lukuisista tapahtumista, jäynistä ja tempauksista. Museokierroksella tutuksi tulevat niin tamperelainen laulu- ja sitsikulttuuri kuin lukuisat korkeakoulujen ja ylioppilaskuntien nimenmuutokset, unohtamatta noin kaksiviikkoista Wappua, joka huipentuu jo vuodesta 1966 asti järjestettyyn teekkarikasteeseen.

Teekkarimuseon ylläpidosta vastaa Tampereen teekkarijaosto. Ilmaisia, opastettuja museokierroksia voi tiedustella täältä löytyvällä lomakkeella.